Pohjoismaiden ja Baltian B2B myynnin ja markkinoinnin tila

Johdanto alueen B2B markkinoinnin ja myynnin tutkimukseen

B2B-markkinat ovat murroksessa. Digitaalinen transformaatio, globalisaation kiihtyminen ja asiakaskäyttäytymisen muutos ovat kaikki ajureita, jotka muokkaavat markkinoiden dynamiikkaa ja asettavat uusia vaatimuksia yrityksille.

Ostokäyttäytymisen muutos, erityisesti digitaalisten kanavien ja sosiaalisen median kasvava merkitys, on tehnyt asiakkaista entistä vaativampia ja muuttanut heidän odotuksiaan palvelulta ja arvolta.

Pohjoismaat ja Baltian maat, tunnettuja korkeasta koulutustasostaan, teknologisesta edistyksellisyydestään ja innovatiivisuudestaan, ovat keskeisessä asemassa tässä muutoksessa. Alueen yritykset kohtaavat kasvavaa kilpailua sekä paikallisilta että globaaleilta toimijoilta, mikä ajaa niitä etsimään uusia tapoja erottautua, luoda arvoa ja rakentaa kestävää kilpailuetua.

Tämä kilpailutilanne ei ole pelkästään haaste, vaan myös mahdollisuus. Se ajaa yrityksiä innovoimaan, kehittämään uusia liiketoimintamalleja ja strategioita sekä hyödyntämään uusia teknologioita ja työkaluja myynnissä ja markkinoinnissa. Mahdollisuus ei ole pelkästään selviytyä, vaan rakentaa Pohjoismaista ja Baltiasta skaalautuvan kasvun keskittymä ja edistää alueen taloudellista menestystä.

Tämän murroksen ja kasvavan kilpailun myötä syntyi tarve ymmärtää syvällisemmin, miten alueen B2B-yritykset reagoivat näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Miten ne integroivat markkinointinsa ja myyntinsä? Kuinka ne hyödyntävät CRM-järjestelmiä ja automaatiota? Miten ne käyttävät dataa päätöksenteossaan? Ja miten ne pyrkivät rakentamaan ajatusjohtajuutta markkinoillaan?

Tämä tutkimus on suoritettu vastauksena näihin kysymyksiin. Sen tavoitteena on tarjota ainutlaatuista näkemystä ja arvokkaita oivalluksia Pohjoismaiden ja Baltian B2B-markkinoiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Se pyrkii tunnistamaan keskeiset trendit, haasteet ja mahdollisuudet, joiden avulla voimme yhdessä kehittää alueen B2B-markkinoita ja tukea sen sinnikkäitä yrityksiä heidän pyrkimyksissään kohti kasvua ja menestystä.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset ovat tärkeä työkalu yrityksille, jotka haluavat navigoida tässä dynaamisessa ympäristössä, rakentaa kestävää kilpailuetua ja muokata tulevaisuuttaan.

Katso tutkimuksen yhteenvedon video

Pohjoismaiden ja Baltian B2B myynnin ja markkinoinnin tila

Miten Pohjoismaiden ja Baltian yritysjohtajat kommentoi B2B markkinoinnin ja myynnin tilaa?

Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on antaa selkeä yleiskuva tutkimukseen osallistuneiden yritysten vastausten jakautumisesta eri B2B myynnin ja markkinoinnin vallitseviin tiloihin ja tavoitteisiin sekä hahmottaa, kuinka demografiset tekijät, kuten maa, yrityksen koko ja rooli, vaikuttavat.

Tämä antaa mielenkiintoisen yleiskuvan B2B markkinoinnin ja myynnin tilasta Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä antaa pohjan syvemmälle analyysille ja auttaa ymmärtämään, mitkä teemat nousevat esille alueen B2B-yrityksissä.

Miten johtajat kokevat markkinoinnin, myynnin ja teknologian käytön

Ostokäyttäytymisen muutos, erityisesti digitaalisten kanavien ja sosiaalisen median kasvava merkitys, on tehnyt asiakkaista entistä vaativampia ja muuttanut heidän odotuksiaan palvelulta ja arvolta.

Pohjoismaat ja Baltian maat, tunnettuja korkeasta koulutustasostaan, teknologisesta edistyksellisyydestään ja innovatiivisuudestaan, ovat keskeisessä asemassa tässä muutoksessa. Alueen yritykset kohtaavat kasvavaa kilpailua sekä paikallisilta että globaaleilta toimijoilta, mikä ajaa niitä etsimään uusia tapoja erottautua, luoda arvoa ja rakentaa kestävää kilpailuetua.

Tämä kilpailutilanne ei ole pelkästään haaste, vaan myös mahdollisuus. Se ajaa yrityksiä innovoimaan, kehittämään uusia liiketoimintamalleja ja strategioita sekä hyödyntämään uusia teknologioita ja työkaluja myynnissä ja markkinoinnissa. Mahdollisuus ei ole pelkästään selviytyä, vaan rakentaa Pohjoismaista ja Baltiasta skaalautuvan kasvun keskittymä ja edistää alueen taloudellista menestystä.

Tämän murroksen ja kasvavan kilpailun myötä syntyi tarve ymmärtää syvällisemmin, miten alueen B2B-yritykset reagoivat näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Miten ne integroivat markkinointinsa ja myyntinsä? Kuinka ne hyödyntävät CRM-järjestelmiä ja automaatiota? Miten ne käyttävät dataa päätöksenteossaan? Ja miten ne pyrkivät rakentamaan ajatusjohtajuutta markkinoillaan?

Tämä tutkimus on suoritettu vastauksena näihin kysymyksiin. Sen tavoitteena on tarjota ainutlaatuista näkemystä ja arvokkaita oivalluksia Pohjoismaiden ja Baltian B2B-markkinoiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Se pyrkii tunnistamaan keskeiset trendit, haasteet ja mahdollisuudet, joiden avulla voimme yhdessä kehittää alueen B2B-markkinoita ja tukea sen sinnikkäitä yrityksiä heidän pyrkimyksissään kohti kasvua ja menestystä.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset ovat tärkeä työkalu yrityksille, jotka haluavat navigoida tässä dynaamisessa ympäristössä, rakentaa kestävää kilpailuetua ja muokata tulevaisuuttaan.

Kysymys 1: Kuinka integroituneita on markkinointi ja myynti?

Tarkastellaan ensimmäisenä tutkimuksen ensimmäistä kysymystä, "How integrated are marketing and sales in your company?" -kysymyksen vastauksia.

Kysymys: Kuinka integroituja markkinointi ja myynti ovat yrityksessänne?

Erittäin integroituja: 40.1%
Täysin integroituja: 38%
Hieman integroituja: 18.4%
Tietävät toisistaan: 3%
Eivät tule toimeen keskenään: 0.6%

Lähes 80% vastaajista kokee, että heidän yrityksessään markkinointi ja myynti ovat joko "Erittäin integroituja" tai "Täysin integroituja".

Tämä korostaa, kuinka monissa yrityksissä on tunnistettu tiiviin yhteistyön merkitys. Kuitenkin, 18.4% yrityksistä kokee integraation olevan vain "Hieman" -tasolla, ja pieni osuus, 3.6%, ilmoittaa, että joko markkinointi ja myynti tietävät vain toisistaan tai eivät tule toimeen keskenään. Tämä osoittaa, että vaikka monet yritykset ovat ottaneet askeleita kohti tiiviimpää yhteistyötä, on edelleen tilaa parannuksille.

Tarkastellaan tämän pohjalta vielä nopeasti, kuinka vastaukset eroavat demografisten tekijöiden: maan, yrityksen koon ja vastaajan roolin, perusteella.

Kuvasta näemme, että vastausten jakauma kysymykseen "How integrated are marketing and sales in your company?" vaihtelee maittain. Jotkut maat osoittavat korkeampaa integraatiota myynnin ja markkinoinnin välillä, kun taas toisissa maissa vastaajat kokivat integraation vähäisemmäksi.

Seuraavaksi tarkastelemme, kuinka vastaukset kysymykseen "How integrated are marketing and sales in your company?" vaihtelevat yrityksen koon perusteella. Analysoimme vastausten jakauman ja katsomme, onko yrityksen koolla vaikutusta siihen, kuinka integroituja myynti ja markkinointi koetaan olevan.

Kuvasta nähdään, että yrityksen koko vaikuttaa siihen, kuinka integroituneiksi myynti ja markkinointi koetaan. Eri yrityskokojen vastaajat arvioivat myynnin ja markkinoinnin integraation eri tavoin, mikä voi olla merkki siitä, että yrityksen koko ja resurssit vaikuttavat myynnin ja markkinoinnin yhteistyön tasoon.

Lopuksi tarkastellaan, miten vastausten jakauma vaihtelee vastaajan roolin mukaan. Tämä antaa meille käsityksen siitä, näkevätkö eri rooleissa olevat henkilöt myynnin ja markkinoinnin integraation eri tavoin.

Kuvasta nähdään, että yrityksen koko vaikuttaa siihen, kuinka integroituneiksi myynti ja markkinointi koetaan. Eri yrityskokojen vastaajat arvioivat myynnin ja markkinoinnin integraation eri tavoin, mikä voi olla merkki siitä, että yrityksen koko ja resurssit vaikuttavat myynnin ja markkinoinnin yhteistyön tasoon.

Lopuksi tarkastellaan, miten vastausten jakauma vaihtelee vastaajan roolin mukaan. Tämä antaa meille käsityksen siitä, näkevätkö eri rooleissa olevat henkilöt myynnin ja markkinoinnin integraation eri tavoin.

Kysymys 2: Kuinka CRM on käytössä yrityksessä?

Seuraavaksi tarkastellaan kysymystä: "How is CRM used in your company?".

Kysymys: Kuinka CRM:ää käytetään yrityksessänne?

Myynti käyttää CRM:ää hyvin: 33.8%
CRM:ää ei käytetä niin kuin voitaisiin: 25.4%
Myynti ja markkinointi käyttävät molemmat CRM:ää maksimaalisesti: 21.3%
Meillä ei ole CRM:ää: 11.7% (39 vastausta)
Myynti käyttää CRM:ää maksimaalisesti: 7.8%

33.8% yrityksistä kokee, että heidän myyntinsä käyttää CRM:ää hyvin, mutta ei välttämättä maksimaalisesti.

25.4% yrityksistä on tunnistanut, että heidän CRM-järjestelmäänsä ei käytetä niin tehokkaasti kuin voitaisiin, mikä jättää mahdollisuuksia parantaa toimintaa.

21.3% yrityksistä kokee, että sekä myynti että markkinointi käyttävät CRM:ää maksimaalisesti, mikä on erinomaista.

Yllättävän suuri osuus, 11.7%, ilmoittaa, että heillä ei ole CRM:ää lainkaan, mikä voi olla merkittävä este tehokkuudelle ja kasvulle.

Lopuksi, 7.8% yrityksistä kokee, että vain myynti käyttää CRM:ää maksimaalisesti.

Tämä analyysi osoittaa CRM-järjestelmien merkityksen B2B-yrityksille ja korostaa niiden tehokkaan käytön tärkeyttä. Monilla yrityksillä on edelleen mahdollisuuksia parantaa CRM-järjestelmänsä käyttöä ja hyödyntää sitä tehokkaammin.

Jatketaan analyysiä siitä, kuinka vastaukset kysymykseen "How is CRM used in your company?" vaihtelevat eri maiden kesken. Tämä antaa meille käsityksen siitä, onko maantieteellisillä tekijöillä vaikutusta CRM-järjestelmien käyttötapoihin yrityksissä.

CRM-järjestelmien käyttötavat vaihtelevat myös yrityksen koon mukaan. Erityisesti suurilla yrityksillä näyttää olevan erilaisia käyttötapoja verrattuna pienempiin yrityksiin, mikä voi johtua suuremmista resursseista ja erilaisista liiketoimintatarpeista.

Lopuksi tarkastellaan, kuinka vastaukset vaihtelevat vastaajan roolin mukaan.

Vastauksista nähdään, että vastausten jakauma kysymykseen "How is CRM used in your company?" vaihtelee maittain. Eri maissa toimivat yritykset ilmoittavat erilaisista CRM-järjestelmien käyttötavoista, mikä viittaa siihen, että maantieteelliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat CRM:n käyttöön yrityksissä.

Seuraavaksi tarkastellaan, kuinka vastaukset vaihtelevat yrityksen koon perusteella. Tämä auttaa meitä ymmärtämään, onko yrityksen koko yhteydessä CRM:n käyttötapoihin.

Myös rooleissa olevilla henkilöillä on vaihtelevia näkemyksiä siitä, kuinka CRM:ää käytetään heidän yrityksissään.

Kysymys 3: Kuinka automaatiot ovat käytössä myynnissä ja markkinoinnissa?

Kysymys "How are automations used for sales and marketing activities?" antaa meille kuvan siitä, kuinka automaatioita hyödynnetään myynnin ja markkinoinnin toiminnassa eri yrityksissä.

Kysymys: Kuinka automaatiota käytetään myynti- ja markkinointitoiminnoissa?

Myynti käyttää joitakin automaatioita ja markkinointi joitakin, mutta ei paljon: 25.9%
Olemme kokeilleet joitakin automaatioita: 25.6%
Emme ole kokeilleet automaatioita: 23.2%
Automaatiot ovat avainasemassa myynnissä ja markkinoinnissa: 17.5%
Emme halua automatisoituja myynti- tai markkinointitoimintoja: 7.8%

Automaation merkitys on kasvussa nykyaikaisessa myynnissä ja markkinoinnissa. 25.9% vastaajista ilmoittaa, että heidän yrityksensä käyttää joitakin automaatioita, mutta ei vielä laajasti. Tämä voi viitata siihen, että yritykset tunnistavat automaation potentiaalin, mutta eivät vielä ole ottaneet sitä täysimääräisesti käyttöön. 25.6% on kokeillut joitakin automaatioita, mikä osoittaa kiinnostusta ja kokeilunhalukkuutta.

Toisaalta huolestuttavaa on, että 23.2% yrityksistä ei ole kokeillut automaatioita lainkaan. Tämä voi olla merkki siitä, että nämä yritykset saattavat jäädä jälkeen kilpailussa, kun muut yritykset ottavat automaation käyttöön tehokkaasti.

Positiivisesti 17.5% yrityksistä pitää automaatiota avainasemassa. Nämä yritykset ovat todennäköisesti jo saavuttaneet merkittäviä etuja automaation avulla, mukaan lukien parempi tehokkuus ja skaalautuvuus.

Automaation tehokas hyödyntäminen on keskeistä nykyaikaisen B2B-yrityksen menestykselle. On tärkeää, että yritykset, jotka eivät vielä ole integroineet automaatiota toimintaansa, tunnistavat sen potentiaalin ja investoivat sen käyttöönottoon. Ne yritykset, jotka ovat jo ottaneet automaation käyttöön, tulisi arvioida, miten he voivat hyödyntää sitä entistä tehokkaammin. Automaation jättäminen huomiotta voi asettaa yrityksen kilpailulliseen haittaan, kun taas sen tehokas käyttöönotto voi avata uusia kasvumahdollisuuksia.

Jatketaan analysoimalla, kuinka vastaukset kysymykseen "How are automations used for sales and marketing activities?" vaihtelevat eri maiden kesken. Tämä auttaa meitä näkemään, onko maantieteellisillä eroavaisuuksilla vaikutusta automaation käyttöön myynnissä ja markkinoinnissa.

Kuten näemme kuvasta, automaation käyttö myynnin ja markkinoinnin toiminnoissa vaihtelee yrityksen koon mukaan. Suuremmilla yrityksillä on enemmän automaatioita käytössä verrattuna pienempiin yrityksiin.

Lopuksi tarkastellaan, kuinka vastaukset vaihtelevat vastaajan roolin mukaan.

Kuvasta nähdään, että vastausten jakauma kysymykseen "How are automations used for sales and marketing activities?" vaihtelee maittain. Tämä voi viitata siihen, että eri maissa toimivilla yrityksillä on erilaiset käytännöt ja valmiudet hyödyntää automaatiota myynnin ja markkinoinnin toiminnoissa.

Tarkastellaan seuraavaksi miten vastaukset vaihtelevat yrityksen koon perusteella. Tämä antaa meille käsityksen siitä, miten yrityksen koko on yhteydessä automaation käyttöön ja lisätietoa siitä, kuinka yrityksen resurssit ja rakenne voivat vaikuttaa automaation käyttöön myynnissä ja markkinoinnissa.

Eri rooleissa olevilla vastaajilla on vaihtelevia näkemyksiä siitä, kuinka automaatioita käytetään myynnin ja markkinoinnin toiminnoissa. Tämä korostaa organisaation sisäisten näkökulmien moninaisuutta ja voi auttaa ymmärtämään, miten eri osastot kokevat ja hyödyntävät automaatiota.

Kysymys 4: Kuinka data ja raportointi ohjaavat päätöksentekoa?

Siirrymme seuraavaan kysymykseen: "How data and dashboards drive decision making?". Tämä kysymys auttaa meitä ymmärtämään, kuinka data ja tietopaneelit (dashboards) vaikuttavat päätöksentekoon yrityksissä.

Aloitetaan tarkastelemalla vastausten jakaumaa tälle kysymykselle ja analysoidaan sitten, kuinka vastaukset vaihtelevat eri demografisten tekijöiden, kuten maan, yrityksen koon ja vastaajan roolin, perusteella.

Kuinka data ja raportointi ohjaavat päätöksentekoa

Kysymys: Kuinka data ja hallintapaneelit (dashboards) ohjaavat päätöksentekoa?

Keräämme dataa ja käytämme hallintapaneelia (dashboards) erityisprojekteihin ja -toimintoihin: 30.7%
Emme hyödynnä tarpeeksi dataa tai hallintapaneelia: 25.2%
Eri tiimeillämme on omat hallintapaneelinsa ja KPI:t: 22.5%
Läpinäkyvät reaaliaikaiset hallintapaneelit ja KPI:t ohjaavat kaikkea toimintaamme: 13.4%
Käytämme tuskin ollenkaan dataa päätöksenteossa emmekä käytä hallintapaneelia: 8.2%

Datan ja hallintapaneelien (dashboards) merkitys on kasvussa nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä. 30.7% vastaajista ilmoittaa keräävänsä dataa ja käyttävänsä hallintapaneelia erityisiin projekteihin ja toimintoihin. Tämä viittaa siihen, että monet yritykset tunnistavat datan arvon, mutta hyödyntävät sitä vielä valikoidusti.

25.2% yrityksistä tunnistaa, että he eivät hyödynnä tarpeeksi dataa tai hallintapaneelia. Tämä osoittaa, että on paljon potentiaalia tehostaa päätöksentekoa datan avulla.

Positiivista on, että 22.5% yrityksistä kertoo, että heidän eri tiimeillään on omat hallintapaneelinsa ja KPI:t, mikä osoittaa datan keskeisen roolin näissä organisaatioissa. Toisaalta vain 13.4% yrityksistä ilmoittaa, että läpinäkyvät reaaliaikaiset hallintapaneelit ja KPI:t ohjaavat kaikkea toimintaansa.

Datan tehokas hyödyntäminen on keskeistä nykyaikaisen B2B-yrityksen menestykselle. On tärkeää, että yritykset, jotka eivät vielä ole integroineet datavetoista päätöksentekoa toimintaansa, tunnistavat sen potentiaalin ja investoivat sen käyttöönottoon.

Ne yritykset, jotka ovat jo ottaneet datavetoisen päätöksenteon käyttöön, tulisi arvioida, miten he voivat hyödyntää sitä entistä tehokkaammin. Datan jättäminen huomiotta voi asettaa yrityksen kilpailulliseen haittaan, kun taas sen tehokas käyttöönotto voi avata uusia kasvumahdollisuuksia.

Jatketaan analysoimalla, kuinka vastaukset kysymykseen "How data and dashboards drive decision making?" vaihtelevat eri maiden kesken. Tämä antaa meille käsityksen siitä, onko maantieteellisillä eroilla vaikutusta siihen, kuinka yritykset hyödyntävät dataa ja tietopaneeleita päätöksenteossaan.

Yrityksen koko vaikuttaa siihen, kuinka dataa ja tietopaneeleja käytetään päätöksenteossa. Erikokoisilla yrityksillä on erilaisia näkemyksiä ja käytäntöjä datan hyödyntämisessä.

Lopuksi tarkastelemme, kuinka vastaukset vaihtelevat vastaajan roolin mukaan. Tämä antaa meille käsityksen siitä, näkevätkö eri rooleissa olevat henkilöt datan ja tietopaneelien käytön päätöksenteossa eri tavoin.

Näemme, että vastausten jakauma kysymykseen "How data and dashboards drive decision making?" vaihtelee maittain. Tämä viittaa siihen, että maantieteelliset ja mahdollisesti kulttuuriset erot voivat vaikuttaa siihen, kuinka yritykset käyttävät dataa ja tietopaneeleja päätöksenteossaan.

Entäs kuinka vastaukset vaihtelevat yrityksen koon mukaan. Tämä auttaa meitä ymmärtämään, onko yrityksen koolla yhteyttä datan ja tietopaneelien käyttöön päätöksenteossa.

Eri rooleissa olevilla henkilöillä on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka data ja tietopaneelit ohjaavat päätöksentekoa. Tämä tieto on arvokasta, sillä se auttaa ymmärtämään, miten eri osastot ja roolit organisaatiossa näkevät datan hyödyntämisen päätöksenteossa.

Kysymys 5: Mitataanko yrityksessä myyntiputken nopeutta, voittoprosenttia, CAC:ia ja CLTV:tä?

Tämä kysymys antaa meille tietoa siitä, mitataanko yrityksissä keskeisiä myynnin ja asiakkuuksien arvon mittareita, kuten myyntinopeutta (Sales Velocity), voittoprosenttia (Win rate), asiakashankintakustannuksia (CAC) ja asiakkaan elinkaaren tuottoa (CLTV).

Aloitamme tarkastelemalla vastausten jakaumaa tälle kysymykselle ja jatkamme sitten analysoimalla, kuinka vastaukset vaihtelevat eri demografisten tekijöiden, kuten maan, yrityksen koon ja vastaajan roolin, perusteella.

Mitataanko yrityksessä myyntiputken nopeutta, voittoprosenttia, CAC:ia ja CLTV:tä

Kysymys: Mitataanko myyntinopeutta (Sales Velocity), voittoprosenttia (Win rate), asiakkaan hankintakustannusta (CAC) ja asiakkaan elinkaaren arvoa (CLTV) yrityksessänne?

Mittaamme joitakin näistä mittareista, mutta ei kaikkia: 33%
Meillä on eri myynnin ja markkinoinnin KPI:t: 24.9%
Meillä ei ole selkeitä myynnin ja markkinoinnin KPI:tä: 23.1%
Mittaamme yhtä näistä mittareista: 9.9% (33 vastausta)
Kyllä, mittaamme kaikkea: 9% (30 vastausta)

Myyntinopeus, voittoprosentti, asiakkaan hankintakustannus ja asiakkaan elinkaaren arvo ovat keskeisiä mittareita B2B-yrityksille, ja niiden tehokas seuranta voi tarjota merkittäviä etuja.

33% vastaajista ilmoittaa mittaavansa joitakin näistä mittareista, mutta ei kaikkia. Tämä viittaa siihen, että monet yritykset tunnistavat näiden mittareiden arvon, mutta eivät vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti.

24.9% yrityksistä ilmoittaa, että heillä on erilaiset myynnin ja markkinoinnin KPI:t, mikä voi viitata siihen, että he mittaavat muita liiketoiminnalleen oleellisia mittareita. 23.1% yrityksistä ei kuitenkaan ole selkeitä myynnin ja markkinoinnin KPI:tä, mikä on huolestuttavaa, sillä se voi olla merkki puutteellisesta suorituskyvyn seurannasta ja mahdollisista menetetyistä mahdollisuuksista.

Myyntinopeuden, voittoprosentin, asiakkaan hankintakustannuksen ja asiakkaan elinkaaren arvon tehokas mittaaminen on keskeistä nykyaikaisen B2B-yrityksen menestykselle. Yritykset, jotka eivät seuraa näitä mittareita aktiivisesti, saattavat menettää arvokkaita oivalluksia ja mahdollisuuksia parantaa liiketoimintaansa. On tärkeää, että yritykset tunnistavat näiden mittareiden potentiaalin ja integroivat ne osaksi päivittäistä päätöksentekoaan.

Jatketaan analysoimalla, kuinka vastaukset kysymykseen "Are Sales Velocity, Win rate, CAC, and CLTV measured?" vaihtelevat eri maiden kesken. Tämä antaa meille käsityksen siitä, vaikuttavatko maantieteelliset tekijät siihen, miten yritykset mittaavat keskeisiä myynnin ja asiakkuuksien arvon mittareita.

Vastausten jakauma yrityksen koon mukaan osoittaa, että erikokoiset yritykset mittavat myynnin ja asiakkuuksien arvon mittareita eri tavoin. Tämä tieto voi auttaa ymmärtämään, mitkä yrityskoot ovat enemmän taipuvaisia seuraamaan näitä mittareita ja missä on mahdollisesti kehitysmahdollisuuksia.

Jatketaan tarkastelemalla, kuinka vastaukset kysymykseen "Are Sales Velocity, Win rate, CAC, and CLTV measured?" vaihtelevat vastaajan roolin mukaan. Tämä antaa meille näkökulman siihen, kuinka eri tehtävissä olevat henkilöt näkevät näiden myynnin ja asiakkuuksien arvon mittareiden merkityksen.

Jatkamme analysoimalla, kuinka vastaukset kysymykseen "Are Sales Velocity, Win rate, CAC, and CLTV measured?" vaihtelevat yrityksen koon mukaan. Tämä antaa meille tietoa siitä, onko yrityksen koolla vaikutusta siihen, mitataanko näitä keskeisiä myynnin ja asiakkuuksien arvon mittareita.

Tämä antaa meille arvokasta tietoa siitä, miten eri rooleissa toimivat henkilöt suhtautuvat näiden mittareiden seurantaan ja voivat antaa viitteitä siitä, missä rooleissa on enemmän tietoisuutta ja painotusta näiden mittareiden käytölle.

Kysymys 6: Tekeekö yritys työtä saavuttaakseen markkinajohtajan aseman?

Siirrymme viimeiseen kysymykseen, "Does your company work to achieve thought leadership?".

Tarkastellaan taas ensiksi vastausten jakaumaa tälle kysymykselle ja jatkamme sitten analysoimalla, kuinka vastaukset vaihtelevat eri demografisten tekijöiden, kuten maan, yrityksen koon ja vastaajan roolin, perusteella.

Tekeekö yritys työtä saavuttaakseen markkinajohtajan aseman

Kysymys: Pyrkiikö yrityksenne saavuttamaan ajatusjohtajuuden (thought leadership) aseman?

Vastaukset ja prosenttiosuudet:

Meidän pitää työskennellä sen parissa enemmän: 35.7%
Kyllä, ja olemme matkalla kohti sitä: 32.4%
Kyllä, ja meillä on se : 14.7%
Emme pyri siihen aktiivisesti: 9%
Meidän pitäisi aloittaa sen parissa työskentely: 8.1%

Ajatusjohtajuuden asema on kasvussa nykyaikaisessa B2B-liiketoimintaympäristössä. Se voi tarjota yrityksille mahdollisuuden erottautua kilpailijoistaan, rakentaa luottamusta ja vahvistaa brändiään.

35.7% vastaajista ilmoittaa, että heidän yrityksensä tarvitsee työskennellä ajatusjohtajuuden parissa enemmän. Tämä viittaa siihen, että monet yritykset tunnistavat ajatusjohtajuuden merkityksen, mutta eivät ole vielä saavuttaneet haluamaansa asemaa.

32.4% yrityksistä ilmoittaa olevansa matkalla kohti ajatusjohtajuuden asemaa, ja 14.7% kokee jo saavuttaneensa sen. Yhteensä nämä luvut osoittavat, että suuri osa yrityksistä pyrkii aktiivisesti ajatusjohtajuuteen.

Ajatusjohtajuuden asema on arvokas ja sen saavuttaminen voi olla pitkäjänteistä työtä. On kuitenkin tärkeää, että yritykset tunnistavat sen merkityksen ja investoivat siihen. Ajatusjohtajuuden puute voi olla merkki siitä, että yritys ei ole ajan tasalla alan uusimmista trendeistä ja innovaatioista. Toisaalta, ajatusjohtajuuden saavuttaminen voi avata yritykselle uusia kasvumahdollisuuksia ja vahvistaa sen asemaa markkinoilla.

Jatketaan vielä katsomalla, kuinka vastaukset kysymykseen "Does your company work to achieve thought leadership?" vaihtelevat eri maiden kesken. Tämä antaa meille käsityksen siitä, ovatko tietyt maat aktiivisempia pyrkimään ajatusjohtajuuteen.

Vastausten jakauma yrityksen koon mukaan osoittaa, että erikokoiset yritykset suhtautuvat ajatusjohtajuuden tavoitteluun eri tavoin. Tietyt yrityskoot ovat siis enemmän taipuvaisia tavoittelemaan ajatusjohtajuutta.

Jatkamme tarkastelemalla, kuinka vastaukset kysymykseen "Does your company work to achieve thought leadership?" vaihtelevat vastaajan roolin mukaan.

Vastaukset kysymykseen "Does your company work to achieve thought leadership?" vaihtelevat selkeästi eri maiden välillä.

Vastaukset kysymykseen "Does your company work to achieve thought leadership?" vaihtelevat myös yrityksen koon mukaan.

Tästä saamme näkemyksiä siitä, kuinka eri tehtävissä olevat henkilöt suhtautuvat ajatusjohtajuuden tavoitteluun yrityksessään.

Ajatusjohtajuus vs. Mittarit

Siirrymme seuraavaksi tarkastelemaan toista yhdistelmäanalyysia "Ajatusjohtajuus vs. Mittarit". Tämä analyysi keskittyy siihen, ovatko yritykset, jotka mittaavat keskeisiä myynnin ja asiakkuuksien mittareita kuten Sales Velocity, Win rate, CAC, ja CLTV, myös enemmän sitoutuneita tavoittelemaan ajatusjohtajuutta.

Tässä teimme ristiintaulukoinnin näiden kahden kysymyksen vastausten välille ja visualisoimme tulokset omaan lämpökartaan. Tämä auttaa meitä ymmärtämään, kuinka nämä kaksi tekijää liittyvät toisiinsa yrityksissä.

Tämä lämpökartta esittää vastausten prosentuaalisen jakauman ajatusjohtajuuden tavoittelun ja keskeisten myynnin ja asiakkuuksien mittareiden mittaamisen välillä. Jokainen solu kuvastaa prosenttiosuutta yrityksistä, jotka ovat antaneet tietyn yhdistelmän vastauksia näihin kahteen kysymykseen.

Tämä visualisointi auttaa ymmärtämään, kuinka ajatusjohtajuuden tavoittelu korreloi keskeisten myynnin ja asiakkuuksien mittareiden mittaamisen kanssa.

Analyysi paljasti, että yritykset, jotka mittaavat keskeisiä myynnin ja asiakkuuksien mittareita, ovat myös enemmän sitoutuneita ajatusjohtajuuden tavoitteluun.

Johtopäätökset yhdistelmäanalyysistä "Ajatusjohtajuus vs. Mittarit":

1. Mittareiden Käyttö ja Ajatusjohtajuus: Analyysi osoittaa, että yritykset, jotka mittaavat aktiivisesti keskeisiä myynnin ja asiakkuuksien mittareita, kuten Sales Velocity, Win rate, CAC, ja CLTV, näyttävät olevan myös enemmän sitoutuneita tavoittelemaan ajatusjohtajuutta. Tämä viittaa siihen, että strateginen mittaristo ja tavoitteellisuus voivat olla yhteydessä ajatusjohtajuuden tavoitteluun. 

2. Strategisen Fokuksen Merkitys: Yritykset, jotka panostavat mittareiden seurantaan ja ajatusjohtajuuteen, saattavat osoittaa vahvempaa strategista fokusta ja markkinaorientaatiota, mikä voi antaa kilpailuetua. 

3. Kehittymisen Mahdollisuudet: Yritykset, jotka eivät vielä mittaa näitä keskeisiä mittareita eivätkä tavoittele ajatusjohtajuutta, voivat löytää merkittäviä kehittymisen mahdollisuuksia. Norders Oy voi tarjota konsultointipalveluita näiden yritysten tueksi. 

4. Innovatiivisuus ja Johtajuus: Ajatusjohtajuuden tavoittelu ja mittareiden käyttö voivat molemmat olla merkkejä yrityksen innovatiivisuudesta ja halusta olla alansa edelläkävijä. 

Nämä johtopäätökset antavat lisätietoa siitä, kuinka yritykset yhdistävät strategisen mittariston ja ajatusjohtajuuden

Johtopäätökset ja strategiset suositukset

Olemme tässä Pohjoismaiden ja Baltian alueiden B2B tutkimuksessa analysoineet yritysten vastauksia eri kysymyksiin, jotka käsittelivät markkinoinnin ja myynnin integraatiota, CRM:n ja automaatioiden käyttöä, mittariston hyödyntämistä päätöksenteossa, ja ajatusjohtajuuden tavoittelua. Olemme myös tarkastelleet, kuinka nämä vastaukset vaihtelevat demografisten tekijöiden, kuten maan, yrityksen koon ja vastaajan roolin, mukaan.

Lisäksi olemme tehneet yhdistelmäanalyyseja ymmärtääksemme, miten eri tekijät liittyvät toisiinsa ja mitä merkitystä näillä yhteyksillä voi olla yritysten strategialle ja toiminnalle.

Tutkimus paljasti merkittäviä yhteyksiä markkinoinnin ja myynnin integraation, ajatusjohtajuuden tavoittelun ja mittareiden käytön välillä. Demografiset tekijät, kuten maa, yrityksen koko ja rooli, vaikuttivat yritysten vastauksiin ja näkemyksiin.

Yhteenveto:

Markkinoinnin ja Myynnin Integraatio vs. Ajatusjohtajuus

Tarkastellaan vielä lopuksi, onko yrityksissä, joissa markkinointi ja myynti ovat tiiviisti integroituja, suurempi taipumus tavoitella ajatusjohtajuutta.

Teimme ristiintaulukoinnin näiden kahden kysymyksen vastausten välille ja visualisoimme tulokset lämpökarttaan. Näin saamme selkeän kuvan siitä, miten vastaukset näihin kahteen kysymykseen liittyvät toisiinsa.

Markkinoinnin ja Myynnin Integraatio vs. Ajatusjohtajuus

Lämpökartta osoittaa vastausten prosentuaalisen jakauman markkinoinnin ja myynnin integraation ja ajatusjohtajuuden tavoittelun välillä. Jokaista solua vastaa prosentuaalinen osuus yrityksistä, jotka ovat antaneet tietyn yhdistelmän vastauksia näihin kahteen kysymykseen.

Tämä visualisointi auttaa ymmärtämään, kuinka markkinoinnin ja myynnin integraatio liittyy yritysten pyrkimyksiin saavuttaa ajatusjohtajuutta.

Yhdistelmäanalyysi osoitti, että tiiviimmin integroidut markkinoinnin ja myynnin toiminnot korreloivat ajatusjohtajuuden tavoittelun kanssa.

Yhdistelmäanalyysin perusteella voimme tehdä seuraavat johtopäätökset:

1. Integrointi ja Ajatusjohtajuus: Analyysi osoittaa, että yritykset, jotka raportoivat markkinoinnin ja myynnin olevan tiiviisti integroituja, näyttävät myös olevan enemmän sitoutuneita tavoittelemaan ajatusjohtajuutta. Tämä voi viitata siihen, että markkinoinnin ja myynnin yhteistyö luo pohjan ajatusjohtajuuden saavuttamiselle ja on avainasemassa yrityksen strategiassa.

2. Ei Integrointia, Ei Ajatusjohtajuutta: Vastaavasti, yritykset, jotka eivät ole integroineet markkinointia ja myyntiä tiiviisti, näyttävät olevan vähemmän kiinnostuneita ajatusjohtajuuden tavoittelusta. Tämä voi viitata siihen, että näissä yrityksissä strateginen fokus ja resurssit voivat olla muualla.

3. Strateginen Merkitys: Yhdistelmäanalyysi korostaa integraation ja ajatusjohtajuuden strategista merkitystä yrityksille. Yritykset, jotka investoivat näihin alueisiin, saattavat olla paremmin varustautuneita kohtaamaan markkinoiden haasteet ja hyödyntämään mahdollisuuksia.

Miten eri kysymykset vaikuttavat toisiinsa?

Integraatio ja Strategia: Markkinoinnin ja myynnin tiivis integraatio näyttää olevan yhteydessä ajatusjohtajuuden tavoitteluun ja mittareiden aktiiviseen käyttöön. Yritykset, jotka investoivat näihin alueisiin, voivat olla paremmin varustautuneita markkinahaasteisiin ja kasvuun.

Demografiset Eroavaisuudet: Eri maat, yrityskoot ja roolit yrityksissä näyttävät suhtautuvan eri tavoin kysymyksiin liittyviin aiheisiin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden räätälöityyn lähestymistapaan ja palveluntarjontaan eri segmenteille.

Kehittymismahdollisuudet: Yritykset, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön edistyksellisiä käytäntöjä ja strategioita, voivat hyötyä konsultoinnista ja tuen tarjonnasta. Norders Oy:llä on mahdollisuus auttaa näitä yrityksiä kehittymään ja saavuttamaan kilpailuetua.

Innovatiivisuus ja Kilpailuetu: Ajatusjohtajuuden tavoittelu ja mittariston käyttö ovat merkkejä yrityksen innovatiivisuudesta ja halusta olla alansa johtaja. Näiden tekijöiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen voivat auttaa Norders Oy:tä tarjoamaan arvoa ja erottumaan markkinoilla.

Johtopäätökset:

1. Omien tavoitteiden ja haasteiden tunnistaminen:

Aloittaaksesi jatkuvasti iteroitavan ja datalla realiaikaisesti päivitettävän go-to-market strategian kehityksen, on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa omat liiketoiminnalliset tavoitteet ja haasteet. Tämä voidaan saavuttaa syventämällä analyysia asiakkaista, markkinoista ja omista vahvuuksista sekä heikkouksista. Keskustelut tiimin ja sidosryhmien kanssa, SWOT-analyysi ja benchmarking ovat hyviä työkaluja aloittamiseen.

2. Tarkennettu asiakassegmentointi:

Potentiaalisten asiakasryhmien tunnistamiseksi ja erityisten strategioiden ja palveluiden kehittämiseksi näille segmenteille suosittelemme datan hyödyntämistä markkinatutkimuksesta, asiakaspalautteesta ja analytiikasta. Asiakaspolun mallinnus ja persona-työpajat voivat auttaa ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja odotuksia syvemmin.

3. Sisältöstrategia:

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, mitkä aiheet ovat relevantteja kohderyhmällesi. Tämä tieto voidaan hyödyntää sisältöstrategian luomisessa, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin eri vaiheissa ostopolkua. Ajatusjohtajuuden rakentamiseksi keskity luomaan syvällistä ja asiantuntevaa sisältöä, joka nostaa esiin yrityksesi osaamista ja näkemyksiä.

3. Jatkotutkimus:

Syventääksesi ymmärrystä erityisistä aiheista ja kysymyksistä, harkitse oman jatkotutkimuksen tekemistä. Voit esimerkiksi tehdä syventäviä haastatteluja tai kyselyitä tietyille segmenteille. Tutkimuksen eri kysymykset ja niiden vastaukset voivat toimia hyvänä pohjana oman markkinatutkimuksen jalostamiselle. Analysoi vastaukset ja tunnista aiheet, jotka herättivät eniten kiinnostusta tai joissa oli eniten erimielisyyksiä. Nämä aiheet voivat olla hyviä lähtökohtia jatkotutkimukselle.

Tutkimuksen pohjalta suositellut seuraavat askeleet alueen yrityksille:

Pohjoismaiden ja Baltian alueen kasvu- ja pk-sektorin B2B-yrityksille suositellaan:

Investointia Integraatioon ja Mittareiden Käyttöön: Tiivis markkinoinnin ja myynnin integraatio sekä keskeisten mittareiden aktiivinen käyttö ovat yhteydessä ajatusjohtajuuden tavoitteluun ja voivat antaa kilpailuetua.
Fokus Ajatusjohtajuuteen: Ajatusjohtajuuden tavoittelu korreloi innovatiivisuuden ja strategisen fokuksen kanssa. Yritysten tulisi kehittää ja kommunikoida asiantuntemustaan alallaan. 
Räätälöity Lähestymistapa: Eri maissa ja erikokoisissa yrityksissä on eroja näkemyksissä ja käytännöissä. Palveluiden ja viestinnän räätälöinti eri segmenteille on avainasemassa.

Strategiset Suositukset:

1. Arvioida ja Kehittää Käytäntöjään: Yritysten tulisi arvioida nykyisiä markkinoinnin ja myynnin käytäntöjään, määrittää kehityskohteet ja investoida parannuksiin. 

2. Tunnistaa ja Hyödyntää Mahdollisuudet: Yritysten tulisi tunnistaa alueellaan olevat mahdollisuudet ja kehittää strategioita ja toimenpiteitä niiden hyödyntämiseksi. 

3. Panostaa Ajatusjohtajuuteen ja Mittaristoon: Ajatusjohtajuuden rakentaminen ja mittariston käyttö ovat keskeisiä tekijöitä menestykselle

B2B-yritysten tulisi:

Tämän tutkimuksen on suorittanut Norders Oy.

Norders on Pohjoismaiden 1. RevOps toimisto, jonka missio on olla Pohjoismaiden tuloksellisin B2B myynnin ja markkinoinnin kumppani.

Lue lisää Nordersista osoitteessa norders.fi

Miten teidän yritys voi aloittaa oman RevOps vallankumouksen? Sovi ilmainen keskustelu Nordersin RevOps -spesialistin kanssa osoitteessa norders.fi/demo